Ghost @ Nokia Arena 27.4.2022

Moikka!

Kylläpäs sitä on tullut juostua keikoilla tän kuun aikana. Keskiviikkona oli kauan odotettu ruotsalaisyhtye Ghostin keikka Tampereen Nokia Arenalla. Tällä kertaa mulla oli istumapaikka katsomossa, oli itseasiassa kiva nähdä keikka ja koko areena vähän korkeammalta ja ainakaan jalat ei puutunut. Sillon kun julkistettiin että Ghost esiintyisi tuolla, ajattelin etten menisi sillä ei ollut varaa. Kun sitten kuuntelin tämän kuun alkupuolella bändin uuden Impera-albumin, ajattelin et hitto, kyllä mun pitää päästä sittenkin tuolle keikalle! Porhalsin heti ostamaan lipun viimeisillä rahoillani. Kyllä kannatti! Ja olihan siitä aikaa kun olin viimeksi ollut bändin keikalla.

Suuntasin sitten keskiviikkoiltana areenalle ja siellä oli jo älyttömästi porukkaa, sai jonkin aikaa jonottaa. Narikka, vessa ja sitten etsimään paikkaa katsomosta. Illan avasi amerikkalainen Twin Temple josta en ollut ikinä kuullutkaan, kuuntelin kuitenkin vähän näiden musaa ennen keikkailtaa. Bändi esittää gootahtavaa progea. Sanoisin että vähän erikoinen, mut silti tää toimi yllättävän hyvin. Laulajattarella on todella kantava ja upea ääni!

Tämän jälkeen esiintyi hard rockia soittava englantilaisyhtye Uncle Acid & The Deadbeats. Tämäkin oli itselleni tuntematon yhtye, mut tuli tätäkin vähän kuunneltua ennen iltaa. Tämän aikana areena täyttyi entisestään, olikohan jopa loppuunmyyty? Mut tämä bändi oli ihan okei, molemmat lämppärit ei ollut yhtään hullumpia. 

Sitten vielä puoli tuntia odottelua. Jostain syystä jopa vähän jännitti vaikka olin nähnyt Ghostin aiemminkin livenä. Mut vihdoin klo 21 bändi saapui lavalle ja koko areena oli liekeissä. Tunnelma täysin katossa ja bändi tarjoili aivan täydellisen shown. Upeita biisejä. hauskat välispiikit, visuaalinen puoli valoineen ja pyroineen. Niiku huhhuh. Ihan järjetön meininki. Ja tulihan ne onnenkyyneleet tälläkin keikalla. Sillon itketti kun bändi saapui lavalle ja sillon kun bändi esitti Call me little sunshine -kappaleen. Se on tällä hetkellä mun suurin suosikki. Muutkin kappaleet oli toki uskomattoman hyviä ja tiesinkin jokaisen biisin mikä tuli. Tätä kirjottaessani oon edelleen fiiliksissä tästä keikasta. Ghost ei petä ikinä. Toivottavasti näitä näkisi taas pian. Suosittelen ehdottomasti jokaista käymään bändin keikoilla! Ne on kunnon spektaakkeleita. 

Thank you Twin Temple and Uncle Acid & The Deadbeats!

THANK YOU GHOST! <3

South Park 2018 – päivä 1

Moi! Huhhuh, mikä viikonloppu takana. Aivan mieletön. Mun on edelleen vaikea sisäistää et oon nähny jälleen niin hienoja bändejä. Ja kerrankin oli niin, ettei koko festareiden aikana tullu pisaraakaan vettä taivaalta. Kyllä nyt osui hyvät kelit. Mutta, pitemmittä puheitta, siirryn nyt kertomaan ekasta päivästä eli perjantaista.


Tavattiin Iltsun kaa samoihin aikoihin kun festivaalialueen portit aukesi, eli siinä joskus puoli kolmen maissa. Käytiin ostamassa pientä evästä ja mentiinkin sitten jo alueelle. Käytiin vaihtamassa rannekkeet ja mentiinkin sit kattomaan päivän ekaa bändiä. One Desire sai kunnian aloittaa festarit, oli kertakaikkiaan täydellinen aloitus! Jälleen tuttuja biisejä bändin debyyttialbumilta, kun ei heillä vielä muita albumeja oo. Innolla kuitenkin ootan uutta musiikkia.

Seuraavaksi suunnattiin päälavan suuntaan, Hanna liittyi seuraan. Kanadalainen Thor aloitti siis päälavalla. Jäätiin vähän taemmas kun ei toi niin tärkee bändi ollu. Oli kuitenkin erittäin jees keikka ja Lightning Strikes soi vielä keikan jälkeen päässä. :D

Sitten olikin Brother Firetriben vuoro kakkoslavalla, päästiin onneks eturiviin, sieltä se Pekka taas bongas meidät! Oli niin ihana keikka, tuli biisejä taas uudelta ja vanhemmilta albumeilta. Midnight Queen oli positiivinen yllätys, sitä ei ollakkaan hetkeen kuultu keikoilla. Yks bändin parhaimmista biiseistä! Aurinkokin alkoi sopivasti paistamaan ja yläpuolella heilui jotain lentokoneita, edes niistä lähtevä ääni ei pilannu fiilistä.

Seuraavaks päälavan valtasi Stam1na, mut ei katottu niiden keikkaa kovin kauaa. Otettiin vaan äkkiä kuvat, ja mentiin jonottamaan nimmaria Sonata Arcticalta. Hyvin se keikka kuului nimmarijonoon asti, siinähän tuli kuultua esim. uusin biisi Elämänlanka. Ai että kun kuulosti livenäkin hyvältä!

Tässä välissä mainittakoon, että Laura Vähähyyppä oli juontamassa päälavalla!

Onneks mentiin ajoissa jonottaan nimmaria Sonatalta, nimittäin kun katottiin taakse niin siinä oli varmaan ainaki kilometrin pituinen jono. :D Mut oli ihanaa tavata Sonata pitkästä aikaa kasvotusten!

Nimmaroinnin jälkeen suuntana oli kakkoslavan lähellä oleva anniskelualue. Otettiin siinä yhet ja kuunneltiin kun belgialainen Diablo Blvd soitti lavalla. Ei ollenkaan huono, vaikken oikein tunnistanu mitään biisiä. Mut siinähän se meni hyvin taustamusana samalla kun vähän lepuutteli jalkoja.

Lähdettiin jo ennen Diablo Blvd:n keikan loppua päälavan luo, kun haluttiin edes suht hyvät paikat Sonatalle. Ja ihan hyville paikoille päästiin! Tätä bändiä olikin ollu jo vähän ikävä, kun näin bändin viimeks 2015 kun oli sillon lämppäämässä Nightwishia Ratinassa. Oli upee keikka! Liekit lämmitti vähän, ja kuultiin niin uuden kuin tietty myös vanhempien levyjen tuotantoo. Keikasta jäi hyvä fiilis vaikka joku pikkasen innostui huutamaan melkein mun korvan juuressa..

Sonatan jälkeen katottiin jonkin aikaa Michael Monroen keikkaa. Oli sitäkin ihanaa nähä taas! Toimii aina hyvin livenä. Tuttuja biisejä niin Hanoin, Demolition 23:n kuin omalta soolouralta. Hienoja biisejä. <3 Yllätyin et ne soitti Modern Day Miraclen, se on kyllä kova biisi! En vaan muista millon viimeks olin kuullu sen livenä.. Mut oli kyllä jälleen uskomattoman hieno keikka!

Ei siis katottu keikkaa loppuun asti, kun haluttiin päästä hyville paikoille kattoon illan pääesiintyjää, ruotsalaista Ghostia. No ei me kauheen lähelle päästy, mut loppujenlopuks nähtiin silti ihan hyvin lavalle, ja onneks oli myös screenit keksitty. Vihdoin tuli nähtyä tämäkin livenä, ja pakko sanoo et oli aivan TÖRKEEN HYVÄ! ;_; Jo intron aikana meni kylmät väreet. Ja voi että ne biisit, visuaalisuus, välispiikit, kaikki! Oli jotain ihan uskomatonta. Tuli biisejä juuri ilmestyneeltä Prequelle -albumilta sekä myös vanhempiakin biisejä. Muun muassa He Is oli sellanen jonka aikana saattoi mennä hieman jotain roskaa silmään. Tää oli aivan mahtava päätös ekalle päivälle. <3

Roosterissa ois ollu jatkot, mut ei jaksettu sinne. Oli ihana päästä kotio nukkuun jotta olisi ollut energiaa seuraavan päivän koitoksille. Niistä lisää seuraavassa postauksessa joka tulee vielä tällä viikolla.
Kiitos perjantain esiintyjille! <3