rrock'n roll child

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Thunderstone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Thunderstone. Näytä kaikki tekstit

torstai 19. heinäkuuta 2018

Sauna Classic 2018 – päivä 2



Moi!
Toisena, ja samalla vikana päivänä eli lauantaina portit aukesi jo kahdelta, kun alueella esiintyi silloin hieman enemmän bändejä kuin perjantaina. Tavattiin siis ajoissa Iltsun kaa, jotta ehdittiin hakemaan taas evästä Sokokselta, ja otettiin jälleen aloittelujuomat porttien lähellä. Päivä oli niin kuuma et päätin lähtee mekolla, ja sillä pärjäsikin ihan hyvin loppuun asti.
Päivän eka bändi White Flame oli jo aloittanut Cover Gardenissa kun päästiin alueelle, ja siellä lavan eessä olikin jo jonkin verran porukkaa. Bändi siis esitti Mötley Crüen biisejä, ja täytyy kyllä sanoa et hyvin veti! Oon kuunnellu paljon Mötiköitä, joten tunnistin monia biisejä. White Flame vaikuttaa energiseltä livebändiltä, ja oon nähnykki sen joskus muutama vuosi sitten.







Seuraavaks Dreamtale sai aloittaa päälavan ohjelman. Mentiin istumaan varjoon näiden keikan ajaks, mut nähtiin silti suht hyvin lavalle. Tää on kyllä sellanen bändi mitä pitäis kuunnella enemmän. Tunnistin vain Powerplayn, tuntui hyvältä kuulla se livenä. Oon itseasiassa kuunnellu sitä biisiä paljon, ja Jarkko Ahola laulaa tuossa biisissä. Hyvin se biisi toimii myös uuden laulajan kaa!




Ja sitten taas Cover Gardeniin, kun siellä esiintyi Purple Rising, joka siis esitti biisejä Deep Purplelta ja Rainbowilta. Yllätyin miten hyvä ääni sillä laulajalla on! Kävin nappaamassa kuvan, jonka jälkeen istuttiin penkeillä kuuntelemassa ja taas kattomassa järvimaisemaa, syötiin myös samalla evästä.


 Taidettiin jo vähän ennen Purple Risingin keikan loppua mennä päälavan suuntaan, kun haluttiin saada hyvät paikat Thunderstonen ajaksi. Sitä ei ollu tullu nähtyä pitkään aikaan, ja voi että mitä rakkautta näiden keikka oli! Aivan mieletön. Biisit ja Pasin ääni saa kyllä aikaan kylmät väreet. Esim. The Path, Forevermore ja Tool Of The Devil oli niiin upeaa kuulla taas livenä. <3





Oiskohan se ollu Thunderstonen jälkeen kun päätettiin hakee jotain syömistä.. Haettiin makkaraperunat ja mentiin nurmikolle istumaan. Enpä muista millon viimeks oisin ostanu ruokaa festareilla. Kuultiin samalla kun Charlies Family feat Taage Laiho veivasi Ozzy Osbournen biisejä Cover Gardenin lavalla, ja syömisen jälkeen käytiinkin vähän aikaa kattomassa keikkaa. Olihan se huikee!



Mentiin taas ajoissa päälavan eteen, kun haluttiin nähä Beast In Black hyvältä paikalta. Oli taas se liian pitkä intro mut kestettiin ja tietenkin odotus palkittiin. Bändi heitti jälleen niin kovan keikan et huhhuh! Settilistaa oltiin vähän muutettu lisäämällä siihen Zodd The Immortal ja Ghost In The Rain. Muuten oli samoja biisejä kuin viime keikalla. Ai että oli hienoo taas nähä tätä, toivottavasti nää tulis pian uudestaan Tampereelle!







Sitten oli taas kasarikaraoken aika. Ja olihan siellä taas kovia laulajia, ei kyllä viittiny taaskaan mennä ite mitään laulaan. Haettiin juomaa pariin otteeseen ja istuttiin nurmikolla, Hanna ja tän kaveri liittyi seuraan. Laulettiin karaokelaulajien mukana ja olihan siinä muutenkin mukava lepuutella jalkoja ennen seuraavaa bändiä. Peer Günt kerkesi kyllä aloittaa sillon kun istuttiin, mut eipä meillä mikään kiire ollu. Mentiin Iltsun kaa parin tai kolmen biisin jälkeen hetkeks lavan lähelle kuunteleen keikkaa, oli kyllä loistava keikka vaikken kovin montaa biisiä tunnistanu. Bartender tuli siinä kuultua, ja kun palattiin takas Cover Gardenin puolelle niin kuultiin sinne asti hyvin vielä mm. Backseat. Oli muuten hienoo ettei tän vuoden Saunassa ollu mitään olutkarsinoita, vaan sen juoman sai viedä päälavankin luo! Oli kiva lipittää viiniä samalla kun kattoi Peer Güntia.







Mentiin tosiaan aika nopeeta takas sinne Cover Gardenin puolelle, kun haettiin lisää viiniä ja mentiin sitten ettimään hyvää paikkaa Powerless Trion läheltä. Tuossa bändissä soittaa siis Koivusen Ari, Hietalan Marco ja JP Leppäluoto. Oon nää kyseiset herrat nähny joskus aiemminkin yhdessä lavalla, mut tää oli eka kerta ku näin ne Powerless Triossa. Aika uusi yhtye, joka soittaa biisejä eri esittäjiltä, ja siinähän tuli kuultua vaikka mitä hienoja kappaleita. Muun muassa biisejä Metallicalta, The Doorsilta, Judas Priestiltä.. <3 Oli aivan älyttömän upea keikka! Keikan jälkeen jäin venaamaan Aria, jonka kaa sain kuvan ja juteltiinkin siinä vähän. Oli niin ihanaa tavata Aria pitkästä aikaa.





 Pienten mutkien kautta löysin itseni ja Iltsun illan viimeisen bändin, Uriah Heepin keikalta. Siinä vaiheessa iltaa sitä tunsi itsensä niin onnelliseks, kun oli päässy näkeen niin hienoja bändejä hienojen ihmisten kaa. Heepin keikka oli oikeesti niin täydellinen lopetus näille festareille, tuli kylmät väreet kun bändi esitti legendaarisia biisejään, kuten Lady In Black ja Easy Living. Ai että! <3 Ja siis parasta ikinä – sain plektran! Taisi olla peräti bändin alkuperäiskitaristin heittämä, sieltä maasta sen äkkiä noukin ennenkuin joku muu ois sen saanu. Aivan mahtava muisto näiltä festareilta!






Ilta jatkui vielä Jack The Roosterissa festareiden virallisilla jatkoilla, istuttiin Iltsun ja Hannan kaa jonkin aikaa siinä terdellä kun sisällä oli niin kuuma. Kävin kyllä yhessä vaiheessa kattomassa Taage Laihoa joka esiintyi lavalla Rooster Bandin kaa. Saatiin oikein tripla-annos Taagea viikonlopun aikana, mut en valita. Kyseessä kuitenkin niin huikee laulaja ja esiintyjä!



Keikan jälkeen nappasin kuvan Taagen kaa, ja huomasin Brother Firetriben Hanneksen jonka kaa vaihdettiin kuulumiset. Loppuilta menikin sitten takabaarin puolella jossa oltiin pilkkuun asti. Subin kautta kotiin. Kyllä oli hyvät jatkot!


Vielä jotain ajatuksia tän vuoden Sauna Classicista: Järjestelyt toimi muuten hyvin, mutta turvatarkastuksessa olisi voinut olla tarkempi. Laukkuja vilkaistiin vain nopeasti, mutta hyvin sinne olisi voinut tuoda esim. viinaa.. Vessoja olisi voinut olla enemmän, ja mikä tärkeintä, käsidesi olisi ollut hyvä. Ehkä myös enemmän ruokatarjontaa. Alue oli silti tosi viihtyisä, ja henkilökunta ihan ystävällistä. Ehdottomasti ens vuonna uudestaan!



Super iso kiitos myös lauantain esiintyjille!
Kiitos festareiden järjestäjille ja huippu festariseuralle! <3

perjantai 17. kesäkuuta 2016

South Park Festival 2016 - day 2

Helloou! Nyt oiskin vuorossa sit toinen, ja samalla vika päivä. Eli lauantai. Tällä kertaa myös Kirsi-Mari oli mukana ja oltiin sit häntä vastassa rautatieasemalla. Käytiin Raxissa jonka jälkeen suunnattiin alueelle. Missattiin päivän kaks ekaa esiintyjää, Egokills ja I/O. Se ei kuitenkaa ollu maailmanloppu ku ei ne oo mulle ainakaan niin tärkeitä bändejä. Ja onhan niillä varmasti keikkoja Tampereella, täältähän ne on muutenkin kotoisin. No mut joo, ehdittiin onneks puol kolmeks alueelle ku mä ainaki halusin nähä Thunderstonen. Oli nyt toka kerta ku näin bändin livenä, mut eka kerta ku näin ihan tämmösellä kunnon keikalla. Aiemmin näin ne vaan semiakustisella keikalla. Mut oi että, tän bändin keikka oli aivan huippu! Tuli kuultua jonkin verran uuden albumin biisejä, kuten Through The Pain, Higher ja The Path. <3 Oli myös mahtavaa kuulla vanhempaa tuotantoo kuten esim. Forevermore. Yllätyin et ne soitti sen, yks mun lempibiisejä. Tän bändin live-esiintymisistä saa kyllä hyvän fiiliksen.



Seuraavaks oli Blind Channelin vuoro, tsiigattiin sitä vaa vähän aikaa ja mentiin istumaan anniskelualueen puolelle. En tajunnu ottaa siitä bändistä kuvaa mut eipä sillä niin välilä. Keikka kuului kuitenki iha hyvin ja tuli kuultua mm. Darker than black mikä on ehdottomasti bändin parhaimpia biisejä.
Jonkin aikaa istuttuamme lähettiin Kirsi-Marin kaa toiselle anniskelualueelle ja tsiigattiin sieltä Mokoman keikkaa. En ollu nähny Mokomaa todella pitkään aikaan, joten oli tosi jees olla niiden keikalla. Mieleen jäi erityisesti Lunnaat, Kuu saa valtansa auringolta ja Punainen kukko. :D


Siirryttiin vähän ennen vikaa biisiä telttalavan eteen, jonka eessä ei ollukkaan hirveesti porukkaa, joten saatiin ihan hyvät paikat. Loput meidän porukasta oli kans siinä et ei sit tarvinnu lähtee niitä ettimään. Seuraavaks telttalavan valtasi ihana Shiraz Lane. Heti ekan biisin aikana olin jo niin fiiliksissä, oli vaan ihan helvetin hienoo nähä tota bändiä taas. Oli niin energinen show, tuli taas niskat kipeeks :D. Mut on noi kyllä mahtavia jätkiä. <3






Ja sitten taas päälavan eteen. Siellä esiintyi saksalainen Powerwolf. Odotukset tän bändin suhteen oli korkealla, ja bändin liveveto kyllä ylitti odotukset! Niin tarttuvia biisejä ja vähän yleisönhuudatusta. Oli kyllä parasta ku laulaja yritti saada yleisöö laulamaan silleen hienosti ennen yhen biisin alkua ja kaikki lauloi sen ihan päin honkia.. :D Mut erityisesti mieleen jäi biisit Armata Strigoi ja Army of the night. Jos muuten kiinnostaa, niin bändin voi nähä uudestaan Suomessa tossa lokakuun puolella!





Vähän ennen keikan loppua mentiin jo jonottamaan nimmaria Bullet For My Valentinelta. Onneks mentiin hyvissä ajoissa jonottaan, sillä siinä olikin jo aika kiitettävästi väkeä jonottamassa.




<3

Oli kieltämättä aika epätodellista nähdä toi bändi tolleen lähikontaktissa. :3 Yks jäsen puuttui mut hyvä et sentään kolme oli paikalla. Yritin olla jäätymättä siinä niiden eessä, joten sanoin niille "Hi!" ja käteltiin laulajan kaa  <3. Oli aikamoinen fangirlmoment!
Nimmareiden jälkeen rynnättiin äkkiä telttalavalle sillä siellä oli käynnissä Reckless Loven keikka. Onneks ehittiin kattoon niiden keikkaa vielä about 20 minuuttia. Heti ku päästiin sinne telttaan, nii olin taas ihan fiiliksissä, lauloin täysiä mm. On the radion ja Hotin aikana. Oli myös mahtavaa kuulla uuden albumin kappaleita, kuten Scandinavian Girls ja Child Of The Sun. Lavan edusta oli taas täynnä mut nähtiin onneks ihan hyvin lavalle. Tällä bändillä oli kyllä jälleen kerran aivan loistava keikka! <3








Oiskohan se ollu näiden keikan jälkeen ku törmäsin Shiraz Lanen Joeliin? Tais ehkä olla.. :D Kiitin tätä keikasta, otettiin selfie ja halattiin. :3 Sit häippäsin muiden kaa kattoon ruotsalaista Soilworkia, jota ei kuitenkaa kauaa katottu ku piti päästä istumaan. Oli tolla bändillä kuitenki iha jees keikka.




Jonkin aikaa istuttuamme käytiin Kirsi-Marin kaa tsiigaamassa nopeeta Diablon keikkaa. Ei me sit kuitenkaa sitäkää kauaa katottu, mut olihan tänkin bändin keikka ihan jees.


Sit olikin jo illan viimeisen, ja samalla festareiden pääesiintyjän, brittiläisen Bullet For My Valentinen vuoro! Toka rivi kelpasi oikein hyvin, venattiin siinä varmaan tunti ja paleltiin mut se oli sen arvoista!
Bullettien keikka oli jotain ihan uskomatonta. Siis voi härregyyyd mikä fiilis näiden keikalla tuli! Kaikki oli niin messissä ku vaa mahdollista ja tuli kuultua vaikka mitä hienoja biisejä. You Want A Battle (Here's A War), The Last Fight, Tears Don't Fall.. <3 Aaa, oli kyllä niin mahtava lopetus tän vuoden South Parkille, ei voi muuta sanoa!







Onneks noi liekit lämmitti vähän :3
Keikan jälkeen en meinannu tuntee mun jalkoja ja olin niin jäässä ja paikat ihan jumissa vähän niiku perjantainakin. Ei ollu kauheen hyvä festarisää mut onneks selvittiin hengissä!
Suunnatiin vielä mäkkiin ku tuli nälkä, ja sen jälkeen eksyttiin Amadeukseen. Se oli aika täynnä mut löydettiin sentää istumapaikat. Siellä tuli oltua valomerkkiin asti ja bongattiin Jarkko Ahola, jonka kanssa otettiin tottakai selfie. Parasta oli myös Jarkon hali ja Jarkon sanat "Pidä kivaa!" Äh, miks sen pitää olla niin ihana?

Oli todella onnistunut festariviikonloppu, kiitos ihan mielettömästi myös lauantain bändeille! <3
Kiitos myös tottakai loistavalle seuralle! :)
Ens vuonna todellakin uudestaan!