Tuhdimmat Tahdit, päivä 1

Heippa!

Jälleen yksi unohtumaton festariviikonloppu takana. Tällä kertaa Tuhdimmat Tahdit, yks mun lempifestari. Kyseinen festari järjestettiin taas Ratinanniemessä, joka on juuri sopivan kokoinen paikka tälle festarille ja jonne on aina helppo saapua. Oli myös jälleen huippu bändikattaus. Tänä vuonna olikin vain kotimaisia yhtyeitä, mut se ei menoa haitannut ja tapahtuma keräsi 13 000 kävijää. Oltiin kavereiden kanssa molemmat päivät näillä festareilla. 

Perjantaina suuntasin jo ennen kavereita alueelle, sillä halusin nähdä pitkästä aikaa Kotiteollisuuden joka sai kunnian aloittaa koko festariviikonlopun. Oli taas pirun kova! Uusi biisi Susirajalla toimi hyvin myös livenä. Unohtamatta tietenkään vanhoja hittejä.

Viikonloppuna oli hyvin vaihteleva sää, ja aika pian Kotiteollisuuden jälkeen alkoikin sataa. Seuraavaa esiintyjää täytyi hetki katsoa puun alla sadetakki päällä. Seuraavaksi lavalla esiintyi Marko Hietala. Tätäkin oli hienoo nähdä pitkästä aikaa. Ihanaa kun oma lemppari Left On Mars kuultiin myös keikan aikana. Alunperin Marko laulaa biisissä Tarja Turusen kanssa, mut tällä keikalla Tarjan osuudet lauloi Manna Borg. Ei mitään tietoa kuka hän on mut lauloi kyllä upeasti. Keikka päättyi Black Sabbathin War Pigs -coveriin. Taas sai ihmetellä Markon ääntä, on se vaan niin taitava. Marko nähdään tulevalla Vain elämää-kaudella jota odotan innolla!

Seuraavaksi sitten Lost Society! Tää toimii joka kerta niin pirun hyvin livenä eikä tämäkään keikka ollut poikkeus. Tuttuja biisejä ja yleisö heti messissä. Yksi kavereista ehti kans nähdä näiden keikkaa kun saapui sopivasti alueelle. Näiden jälkeen oli sopiva hetki hakea juomaa jonka jälkeen tsekattiin Stratovarius. Näin Stratoja viimeks viime vuoden Rockfesteillä, mut sillon niitä ei ehtinyt katsoa alusta loppuun. Nyt vihdoin tuli katottua koko keikka ja vitsit mikä meininki! Nautin niin paljon tästä keikasta.

Toinenkin kavereista saapui vihdoin alueelle ja Stratojen jälkeen päätettiin syödä jotain. Nugetit ja ranet oli hyvä combo. Syömisen jälkeen haettiin vielä juomaa ja tsekattiin jonkin aikaa Mokomaa. Uuden levyn biisit oli hemmetin hyviä livenä ja muutenkin todella mahtava keikka taas. Mokoma ei petä ikinä.

Perjantaipäivän päätti ihana Amorphis. Siitä jo olikin aikaa kun oli viimeksi päässyt näkemään tätä bändiä. Huhh miten upea keikka! Meni ihan kylmikset. Tomin örinä ja puhdas laulu on jotain niin hienoo ja näilläkin uudet biisit toimi todella hyvin livenä. Ei riitä sanat kuvaamaan millanen fiilis tästä keikasta jäi.

Kiitos perjantain esiintyjille <3

Tuhdimmat Tahdit, päivä 2

Lauantaina oli festareiden pääpäivä. Tämäkin oli aika lämmin päivä. Laittauduttiin kaverin kaa mun luona ja oltiin alueella kun Heavy Metal Perse heitti keikkaansa päälavalla. Sitä tuli samalla vähän kuultua kun haettiin vettä. Iso plussa festareille siitä, että palautteeseen reagoitiin nopeasti, ja toisena päivänä vesipisteellä oli enemmän hanoja, jolloin ei syntynyt pitkiä jonoja.

Mentiin jo valmiiksi päälavan eteen oottamaan Turmion Kätilöitä. Ennen tätä toisella lavalla esiintyi Antony Parviainen Trio, joka esitti Iron Maidenin biisejä. Mielestäni oli hyvä että molemmat lavat oltiin sijoitettu vierekkäin, sillä päälavan edestä näki hyvin toisellekkin lavalle. Mutta olipas hyvä tämä trio, en ollutkaan koskaan kuullut Iron Maidenin biisejä sellon ja kontrabasson säestyksellä. Mielettömän kuuloista! Unohtamatta tietenkään Antonyn käsittämättömän kovaa lauluääntä!

Sitten vihdoin Kätilöt! Kello oli vasta jotain puoli neljä päivällä ja bändi pisti pystyyn sellaset bileet että! Aivan järjettömän kova keikka jälleen. Yleisö huutamassa, puimassa nyrkkejä ilmassa ja moshaamassa jokaisen biisin aikana. Käsittämättömän kova meno. Tämä bändi on ihan mieletön livenä, ja niin hienoo päästä näkemään tätä vielä uudestaan tänä kesänä! Mä niin rakastan tätä bändiä.

Seuraavaksi tsekattiin hetki Metaliten keikkaa. Tästä tuli vähän mieleen Amaranthe, mutta ilman örinää. Kuulosti todella hyvältä livenä. 

Lähdettiin Metaliten aikana syömään Kauppakeskus Ratinaan. Palattiin syömisen jälkeen katsomaan hetkeksi Shereigniä ja Before The Dawnia. Molemmilla oli hyvät keikat. Täytyy sanoa että Paavo Laapotti on pirun kova laulaja ja sopii kyllä täydellisesti Before The Dawniin! 

Koska oli hyvin aikaa, päätettiin lähteä käymään kaupassa, ostettiin vähän juotavaa ja istuskeltiin jonkin aikaa alueen ulkopuolella juomassa. Palattiin myöhemmin takaisin alueelle ja katsottiin hetki Mokoman keikkaa. Bändi esitti Kurimus -albuminsa kokonaisuudessaan ja mahtui settiin myös muitakin biisejä, kuten uusin kappale Malja sille! Kyllä vasta olikin kaunista kun koko Ratinanniemi lauloi Sinne missä aamu sarastaa -biisin kertosäkeen mukana ilta-auringon paistaessa. Upea keikka!

Lauantaipäivän, ja samalla koko festariviikonlopun päätti ihana Battle Beast! Taisi olla aika samanlainen setti kuin Nokialla, mutta se ei haitannut. Loistavia biisejä, mieletön meininki koko keikan ajan ja mitkä pyrot! Täydellinen lopetus näille festareille!

Eksyttiin vielä Hönöön jatkoille, joilla esiintyi Kill With Cover. Bändi esitti Manowarin biisejä ja kylläpäs oli jengiä lavan edessä. Oli ihan kivat jatkot! Plussaa siitäkin että jatkoille pääsi ilmaiseksi festarilipulla -tai rannekkeella. Keikan jälkeen lähdettiin muuten vaan istuskeleen johonkin Kuninkaankulman keinuille ja oli ihanan valoisaa.

Johan oli festarit, iso kiitos Tuhdimmat Tahdit! <3

Sauna Open Air 2022 - päivä 3

Viimeinen päivä eli lauantai.  Oltiin Iltsun kanssa matkalla aamuiselle kauppareissulle kun törmättiin Marko Annalaan. Otin kuvan Markon kanssa ja sanottiin et nähdään Sauna Openissa. Marko tulikin samaan kauppaan ja hymyili kun tuli vastaan siellä hyllyjen välissä. Tää oli kiva kohtaaminen ja heti jotenkin piristyi kummasti. Sitten takas Iltsulle. Ruoka, suihku, ehostautumista.. Saavuttiin alueelle puoli yhden jälkeen kun Mokoma aloitti päälavalla. Olipas mahtavaa nähdä tätä bändiä pitkästä aikaa, oli jälleen aivan törkeän kova keikka! Jo tämän aikana alueella oli paljon väkeä.

Sitten suuntasin vessaan. Oli muuten luksusta käyttää jäähallin vessaa koko festareiden ajan eikä tarvinnut käydä bajamajassa. Huomasin vessakopissa et mun sukkiksissa oli hirvee reikä ja aika kriittisessä paikassa. :D Vaikka mekko peitti sen, tuli silti epämukava olo. Kävin pyytämässä Iltsulta avaimet ja kiidin vaihtamaan toista asua. Aikamoista säätöä, mut onneks oli vaihtovaatetta mukana ja missasin vain vähän seuraavaa esiintyjää. Ehdin onneksi katsomaan Cyan Kicksia muutaman biisin ajan ja muut meidän festarijengistä oli myös saapunut paikalle. Mut olipas ihanaa nauttia hetki tästä Cyan Kicksin keikasta, ja mun tämänhetkinen lemppari Hurricane päätti hienosti heidän settinsä. Tätä pääsee ehkä syksyllä näkemään uudestaan. 

Reckless Love esiintyi seuraavaksi toisella lavalla ja saatiin yllättävän hyvä paikka. Olipas hienoa nähdä tätäkin taas ja uuden levyn biisit toimii uskomattoman hyvin livenä. Aika vähän kuultiin vanhempaa tuotantoo, mut se ei oikeastaan haitannut. Mulle toimii mikä vaan Reckless Loven biisi. Keikasta ei energiaa puuttunut ja tottakai viimeisenä biisinä kuultiin Hot jonka kertsiä tuli kovaan ääneen hoilattua. Aivan 6/5 keikka!

Tämän jälkeen päätettiin hakea ruokaa ja istua samalla hetkeksi. Kana tikkuperunoilla oli erittäin herkullista ja sillähän jaksoi hyvin koko päivän. Syömisen aikana päälavalla soitteli Graveyard, mikä toimi ihan ok taustamusana. Syömisen jälkeen haettiin juotavaa ja mentiin sangriatuoppien kanssa katsomaan Klamydian keikkaa. Klamydia heitti taas sellasen keikan et huhhuh. Toimii vaan niin hyvin livenä.

Seuraavaksi päälavan valtasi Skid Row! Tätä oli erittäin mahtavaa nähdä pitkästä aikaa. Erik Grönwallista tuli bändin uusi laulaja ja pakko todeta, että hän sopii bändiin kuin nenä päähän. Kuultiin niin vanhoja hittejä kuin myös uusin kappale The Gang's All Here. Erikillä oli älyttömästi energiaa ja siis oon vaan niin iloinen että hänet on otettu bändiin. Erik on yks mun suurimpia lempilaulajia. Oli ihana fiilistellä keikkaa, enkä malta odottaa bändin tulevaa albumia! 

Lähdettiin tämän jälkeen Iltsun luo pienelle skumppatauolle. Tultiin sitten takaisin alueelle tsekkaamaan Hardcore Superstar, se oli aivan pakko nähdä pitkästä aikaa. Kyllä tätä bändiä oli ollutkin ikävä. Tämä on vain niin älyttömän hieno bändi ja nautin keikasta todella paljon! Tämän hetkinen lempibiisini kruunasi keikan ja olin aivan fiiliksissä.

Down down that beat to the floor
What we are living for
Don't be a whiny bore
You can't kill my rock 'n roll

Illan, ja samalla koko festarit päätti In Flames. Tätä en ole paljoa kuunnellut, joten istuttiin pöydässä juomassa ja tuli juteltua joillekkin uusille ihmisille. Naurulta ei voinut välttyä ja oli jotenkin tosi kiva fiilis. In Flames toimi hyvin taustalla ja itseasiassa jossain kohtaa pysähdyin kuuntelemaan kun jokin biisi kuulosti kovin tutulta. Muistin että Ember Falls oli tehnyt siitä kappaleesta coverin. Cloud Connected. Se oli kiva kuulla livenä ihan alkuperäiseltä esittäjältä. Mutta on se coveri myös oikein hyvä. Sellainen päätös tämän vuoden Sauna Open Airille. Ei yhtään hullumpi.

Vielä jotain ajatuksia tämän vuoden Sauna Openista:

Mielestäni järjestelyt toimi hyvin. Hakametsän jäähallin pysäköintialue festarialueena kuulosti aluksi ehkä vähän oudolta, mutta loppujenlopuksi sehän oli oikein kiva ja kun kerta sinne oli lyhyt matka Iltsun luota. Lavat oli mukavan lähellä ja vaikka oli kauempanakin seisomassa tai istumassa, niin silti näki hyvin lavoille. Ruoka,-juoma- ja muissa kojuissa ei ollut mielestäni aivan älyttömiä jonoja ja hinnat nyt oli suht kohtuulliset, kun kyseessä on kuitenkin festarit. Tölkkipantti oli taas hyvä idea. Mielestäni vessajonotkaan ei olleet pitkiä. Oli myös kiva että alueelta sai välillä poistua. Bändikattaus oli mielettömän upea ja itseasiassa tykkäsin siitä ettei esiintyjien välissä ollut taukoja. Jos vaikka vertaa Hervanta Open Airiin jossa esiintyjien välillä taisi olla jopa 45 minuutin tauko.  Eli ei mitään moitittavaa! 

Kiitos Sauna Open Air 2022 ja kiitos myös seuralle! Ens vuonna uudestaan!