Moi! Tällä kertaa taas keikkapostauksen vuoro.
Oltiin Iltsun kaa lauantaina kattomassa pitkästä aikaa Brother Firetribee Olympia-korttelissa. Viime Firetriben keikasta oli vähän aikaa, joskus heinäkuussa nähtiin se Sauna Classicissa. Istuttiin ensin Iltsulla iltaa, naurettiin vanhoille kuville ja videoille, ja juotiin parit juomat. Oltais lähetty puol kasin bussilla mut sisko halusikin tulla hakeen meidät ku oli autolla liikenteessä. Huristeltiin ensin ympäri Tammelaa stereot täysillä, jonka jälkeen sisko jätti meidät Olympian eteen. Vietiin takit narikkaan, käytiin vessassa jonka jälkeen suunnattiin ylös ettimään paikkoja läheltä lavaa. Toka rivi kelpasi kun siitäkin näki ihan hyvin. Illan eka bändi Transworld Identity (lyhyesti sanottuna T-I.D) aloitti melko pian. Kyseessä on siis tamperelainen bändi jossa soittaa mm. Popedastakin tuttu Lacu Lahtinen, ja hänen vaimonsa Rachel toimii bändin laulajana. Olin aiemmin kuullu yhen biisin, Invisible, ja se tottakai tuli tolla keikalla. Mitään muita biisejä en oo löytäny Spotifysta, mut kyseessä taitaakin olla aika uusi bändi. Muut biisit kuulosti myös hyviltä vaikken niitä tiennykkään. Oli itseasiassa yllättävän hyvä keikka! Voisin kyllä mennä uudestaankin bändin keikalle.
Keikan jälkeen oli n. 20 minuuttia aikaa ootella Brother Firetribeä. Väkeä oli tullu rutkasti enemmän, ja oli ehkä vähän ahdasta. Pian odotus palkittiin ja tuo ihana bändi asteli lavalle. Alettiin Iltsun kaa heilua heti ekan kappaleen pärähdettyä käyntiin. Heiluttiin oikeestaan koko keikan ajan, välillä puitiin nyrkkiä, kiljuttiin ja ite lauloin täysiä melkeinpä jokasen biisin aikana. Tää bändi on vaan niin mahtava etten kestä, keikat toimii aina! Oiskohan se ollu jo ekan biisin aikana ku Pekka tuli lähelle yleisöö, huomas mut ja moikkas. Ihanaa et se muistaa aina, vaikka bändillä onkin aika huimasti faneja. Tuli kuultua taas vaikka mitä hienoo, niin uusimman kuin vanhojen albumien kappaleita. Muun muassa Help Is On The Way, Runaways, One Single Breath, I’m On Fire, Taste Of The Champion.. Huhhuh mitä biisejä! <3 Vikan biisin, I Am Rockin, jälkeen bändi tuli kättelemään yleisöä, käteltiin Pekan kaa ja se vielä huikkas isoon ääneen: ”MOI!” ja näytti ilahtuneelta. Olikin jo ikävä sitä ja koko bändiä, harmi vaa et ne sit tais jäädä bäkkärille tai johonkin tuon kättelysession jälkeen, ois ollu kiva jutella enemmänkin niiden kaa. Mut ehkä ens vuonna sit, ku esiintyvät Pakkahuoneella One Desiren ja Eclipsen kaa. Siitä tulee myös niin mahtava ilta!
Aikamoisen romaanin väsäsin taas, joten ehkä jätän tän vaan tähän.. Ainii, pitihän sieltä keikalta ostaa tämmönen:
Eikä ollu muuten yhtään
pahanhintainen, maksoi vaan kympin! Tän kyllä puen bändin
seuraavalle keikalle.
Oltiin Iltsun kaa lauantaina kattomassa pitkästä aikaa Brother Firetribee Olympia-korttelissa. Viime Firetriben keikasta oli vähän aikaa, joskus heinäkuussa nähtiin se Sauna Classicissa. Istuttiin ensin Iltsulla iltaa, naurettiin vanhoille kuville ja videoille, ja juotiin parit juomat. Oltais lähetty puol kasin bussilla mut sisko halusikin tulla hakeen meidät ku oli autolla liikenteessä. Huristeltiin ensin ympäri Tammelaa stereot täysillä, jonka jälkeen sisko jätti meidät Olympian eteen. Vietiin takit narikkaan, käytiin vessassa jonka jälkeen suunnattiin ylös ettimään paikkoja läheltä lavaa. Toka rivi kelpasi kun siitäkin näki ihan hyvin. Illan eka bändi Transworld Identity (lyhyesti sanottuna T-I.D) aloitti melko pian. Kyseessä on siis tamperelainen bändi jossa soittaa mm. Popedastakin tuttu Lacu Lahtinen, ja hänen vaimonsa Rachel toimii bändin laulajana. Olin aiemmin kuullu yhen biisin, Invisible, ja se tottakai tuli tolla keikalla. Mitään muita biisejä en oo löytäny Spotifysta, mut kyseessä taitaakin olla aika uusi bändi. Muut biisit kuulosti myös hyviltä vaikken niitä tiennykkään. Oli itseasiassa yllättävän hyvä keikka! Voisin kyllä mennä uudestaankin bändin keikalle.
Keikan jälkeen oli n. 20 minuuttia aikaa ootella Brother Firetribeä. Väkeä oli tullu rutkasti enemmän, ja oli ehkä vähän ahdasta. Pian odotus palkittiin ja tuo ihana bändi asteli lavalle. Alettiin Iltsun kaa heilua heti ekan kappaleen pärähdettyä käyntiin. Heiluttiin oikeestaan koko keikan ajan, välillä puitiin nyrkkiä, kiljuttiin ja ite lauloin täysiä melkeinpä jokasen biisin aikana. Tää bändi on vaan niin mahtava etten kestä, keikat toimii aina! Oiskohan se ollu jo ekan biisin aikana ku Pekka tuli lähelle yleisöö, huomas mut ja moikkas. Ihanaa et se muistaa aina, vaikka bändillä onkin aika huimasti faneja. Tuli kuultua taas vaikka mitä hienoo, niin uusimman kuin vanhojen albumien kappaleita. Muun muassa Help Is On The Way, Runaways, One Single Breath, I’m On Fire, Taste Of The Champion.. Huhhuh mitä biisejä! <3 Vikan biisin, I Am Rockin, jälkeen bändi tuli kättelemään yleisöä, käteltiin Pekan kaa ja se vielä huikkas isoon ääneen: ”MOI!” ja näytti ilahtuneelta. Olikin jo ikävä sitä ja koko bändiä, harmi vaa et ne sit tais jäädä bäkkärille tai johonkin tuon kättelysession jälkeen, ois ollu kiva jutella enemmänkin niiden kaa. Mut ehkä ens vuonna sit, ku esiintyvät Pakkahuoneella One Desiren ja Eclipsen kaa. Siitä tulee myös niin mahtava ilta!
Aikamoisen romaanin väsäsin taas, joten ehkä jätän tän vaan tähän.. Ainii, pitihän sieltä keikalta ostaa tämmönen:
Kiitos T-I.D ja Brother
Firetribe huikeista keikoista! <3
Kiitos taas Iltsulle seurasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti