rrock'n roll child

maanantai 15. heinäkuuta 2019

Sauna Open Air 2019 – päivä 1



Moi!
Mistähän sitä edes aloittaisi… tuntuu että tämän vuoden Saunasta riittäisi paljon kerrottavaa. Näitä festareita oli ollut ikävä ja vihdoin koitti viikonloppu kun kyseinen festari palasi kuuden vuoden jälkeen Tampereelle. <3
Viime perjantaina heräilin ajoissa ja olin nukkunut aika vähän, niin innolla olin sitä päivää odottanu.
Ei muutakun festarilaukku valmiiksi, kunnon aamupala, valmistautuminen ja puoli yhden maissa olin jo pysäkillä. Alueen portit aukesi tasalta joten siinä ehti käydä rannekkeenvaihdossa ja muuten sitten odottelin muun festarikansan kanssa että portit aukeaisi. Festarialue sijaitsi Ratinanniemessä, ja sisäänkäynti oli Laukonsillalla. Viimeksi festari taisi olla siinä vieressä Ratinan stadionilla. Mut pakko sanoa et Ratinanniemi toimi oikein hyvin festarialueena. Jo ekana päivänä alueella oli huimasti väkeä ja hei, kerrankin oli aivan täydellinen festarisää ja vieläpä molempina päivinä!
Mokoma oli perjantain ensimmäinen esiintyjä ja sen näki mukavasti eturivistä. Tätä bändiä oli tosi hienoo nähä taas livenä, jotenkin näiden keikat toimii aina. Mun tän hetken lempparibiisi on Kuollut kuolleempi kuollein ja se tietenkin soitettiin, mahtavaa! Tykkäsin bändin meiningistä lavalla.





Seuraavaksi menin kaveria vastaan porteille ja kävin täyttämässä vesipullon. Sit suunnattiin lavan eteen ja katottiin helsinkiläisen Flat Earthin keikka. Tääkin tuli nähtyä eturivistä, yllättävän hyvin päästiin näkemään bändejä edestä molempina päivinä vaikka ihmisiä oli paljon lavankin edessä.
Flat Earth ei oikein sanonut sillon itelle mitään ku kuulin et se esiintyisi näillä festareilla. Ehkä pari biisiä kuuntelin ennen festareita mut ne oli vähän nääh. Kuitenkin yllätyin positiivisesti kun bändi aloitti keikkansa. Ei hullumpi. Laulajan ääni kuulosti todella hyvältä ja olihan se siistiä nähä entisiä Amorphiksen ja HIMin jäseniä uuden bändin kanssa.






Seuraavaksi lavalla esiintyi Marko Hietala soolobändinsä kanssa. Noin tunnin settiin mahtui kaikki Markon ensimmäisen sooloalbumin kappaleet mitkä toimi mielestäni paljon paremmin livenä. Varsinkin eka kappale (Tähti, hiekka ja varjo) oli aivan mielettömän hienoa kuultavaa, se on tällä hetkellä mun suosikkibiisi Markolta. Markon ääntä sai taas ihmetellä, on se vaan huikee. <3







Markon jälkeen tuli nälkä joten mentiin kaverin kaa syömään. Kymmenen euron makkaraperunat oli jotenkin suolaisia mut kyllä niitä siinä nälässä söi. Päätin kuitenkin et syön kyllä seuraavana päivänä jotain muuta.. Ruokailun jälkeen palattiin lavan eteen kun siellä esiintyi seuraavaksi tanskalainen D-A-D. Tältä bändiltä ilmestyi tänä vuonna uusi albumi jolta kuultiin jotain biisejä, hyvältä kuulosti. Ja tietenkin Sleeping my dad away soitettiin, siitä biisistä ei voi olla tykkäämättä. Olihan tää aika siistii nähä livenä! D-A-D on muuten tulossa lokakuussa uudestaan Suomeen joten jos siellä on joku innokkaampi fani niin menkäähän tsekkaamaan!








Seuraavaksi lavalla esiintyi Santa Cruz uudella kokoonpanolla. En oikein tiennyt mitä odottaa mut kyllähän tää ihan jees oli. Ehkä vaatii vähän totuttelua vielä.. Kuultiin keikalla muutamia uusia biisejä ja sit tietty vanhempaakin tuotantoo. Uudet biisit kuulosti ihan meneville ja mielenkiinnolla ootan syksyllä ilmestyvää albumia.







Sitten lavan valtasi ihana Amorphis. <3 Tätä olin ehkä eniten odottanu ekana päivänä. Tää bändi vaan on niin upea. Oli ihanaa nauttia pitkästä aikaa näiden keikasta. Aloituskappale The Bee oli jälleen jotain niin eeppistä ja sen aikana menee aina kylmät väreet. House of sleepin aikana meni roska silmään.. Tomi Joutsenen örinä mutta myös puhdas ääni on oikeesti kaunista kuultavaa. Ei kai tähän nyt muuta lisäämään, oon niin onnellinen ja fiiliksissä vieläkin tästä keikasta.








Päivän päätti yhdysvaltalainen W.A.S.P. Tää oli toka kerta ku pääsin näkemään yhtyeen livenä. Olin siinä kohtaa jo hieman väsynyt mut eihän tätä keikkaa voinu missään nimessä missata. Bändi oli edelleen hyvässä kunnossa ja sekä bändi että yleisö viihtyi. Monta yhteislauluhetkeä ja tietenkin keikan päätti I wanna be somebody. Oli huikeeta!








Meidän oli tarkoitus lähteä vielä virallisille jatkoille mut siinä kohtaa väsymys oli niin suuri et jätettiin jatkot suosiolla väliin.

Kiitos perjantain esiintyjille! <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti